Vesijärviprojektissa 90-luvulla
istutettiin runsaasti järvilohia, ja silloin saaliitkin olivat hyviä. (kuva
Eero Mäki)
Vesijärven hoidon keskeisiin
tavoitteisiin kuuluu monipuolinen kalasto, jossa kalastettavaksi sopivia
petokaloja on runsaasti. Runsas petokalasto voi osaltaan auttaa myös
vähentämään levähaittoja rajoittamalla särkikalakantojen ja kuoreen
runsastumista, joiden tuotanto on rehevöityneessä järvessä suurempaa kuin
luontaisesti.
Kalastuksensäätely on keskeisessä
roolissa petokalakantojen hoidossa. On tärkeää että esimerkiksi uhanalaiset
taimenet pääsevät lisääntymään ja että kuhia ei kalasteta liian pieninä.
Kalastuksensäätelyn lisäksi petokalakantoja voidaan lisätä myös istuttamalla.
Vesijärvi on monimuotoisten olosuhteidensa puolesta erittäin otollinen
elinympäristö lähes kaikille yleisimmille petokaloillemme ja eri petokalojen
istutuksista voidaan odottaa runsasta tuottoa.
Kuha lisääntyy Vesijärvessä
luontaisesti ja viime vuosina kuhasaaliit ovat koko järven alueelta olleet n. 2
kg/ha tasolla. Vesijärvellä tehdyissä tutkimuksissa suurikokoisilla
kuhanpoikasilla (yli 8 cm) tehdyt istutukset ovat tuottaneet 100-200 kg/ tuhat
istukasta. Käyttämällä istutuksiin n. 30 000 e vuodessa saaliit voisivat
parhaassa tapauksessa kaksinkertaistua. Kuhan pyyntikoko vaikuttaa saaliiseen,
ja kuhasaalis ja kuhaistutusten tuotto voisi kasvaa merkittävästi jos kuhat
pyydettäisiin hieman suurempina. Kaupungin ja Tiirismaan vesialueilla on jo
käytössä 60 mm solmuvälirajoitus ja 50 cm alamittasuositus, mikä soveltuisi
laajemminkin käytettäväksi kuhankalastuksessa.
Taimen ja järvilohi ovat virkistyskalastajien
tavoitelluimpia saalislajeja, ja virkistyskalastus tuottaa merkittävästi
lupatuloja. Vesijärvellä ei ole järvilohelle soveltuvia kutualueita ja
luontaisesti lisääntyvälle taimenellekin kutualueita on niin rajallisesti, että
kalastuksen täytyy perustua istutuksiin. Istutetut taimenet tunnistaa
leikatusta rasvaevästä. Vesijärvellä taimenistutukset ovat tuottaneet
parhaimmillaan n. 400 kg/1000 istukasta. Nykyisillä verkkokalastusrajoituksilla
ja alamitoilla istutusten tuottoa ei ole tutkittu, ja tuotto voi olla parempi
suuremman pyyntikoon ansiosta. Toisaalta mahdollinen istukkaiden laadun
heikkeneminen voi vaikuttaa myös negatiivisesti tuottoon. Vesijärven käyttö- ja
hoitosuunnitelmassa suositellaan n. 10 000 taimenen tai järvilohen
istuttamista vuosittain. Vesijärvi voisi hyvinkin olla Etelä-Suomen
saalisvarmin lohikalakohde, jos istutustavoitteeseen päästäisiin säännöllisesti.
Vuotuinen lohikalasaalis voisi olla tuhansia kiloja. Istutusten toteuttaminen
maksaisi n. 15 000 – 35 000 euroa vuodessa.
Ankerias ei oikeastaan ole
istutuslaji, koska sitä ei voida viljellä laitoksissa. Vesijärveen on
siirtoistutettu vuosittain n. 10 000 ankeriaanpoikasta, jotka on pyydetty
Englannista. Vesijärvessä on hyvät olosuhteet ankeriaille ja Vääksynjoen
ankeriasarkun ansiosta ankeriaiden kutuvaellus Kymijoen voimalaitosten ohi
onnistuu turvallisesti autokyydillä. Ankerias on istutuslajina todennäköisesti
kilomääräisesti kaikkein tuottoisin petokala, koska sen luonnollinen kuolevuus
on hyvin vähäinen.
Vesijärven kalastuslupatuloissa
ja muussa vesienhoidon rahoituksessa liikkuu riittävästi rahaa järven hoidon
kannalta vaikuttavien istutusten toteuttamiseksi. Normaalisti esimerkiksi kuha
syö neljä kiloa pientä kalaa kasvaakseen yhden kilon, joten
petokalaistutuksilla voisi olla mahdollista lisätä saalistusta jopa siinä
määrin, että petokalaistutuksilla korvattaisiin merkittävä osan
hoitokalastuksesta. Petokalasaaliinkin mukana poistuu ravinteita, joten
petokalasaaliin kasvattaminen kestävällä tavalla lisäisi ravinteiden poistumaa
järvestä.
Ongelmana istutuksissa on
vesialueiden omistuksen ja rahoituksen pirstaleisuus, minkä vuoksi petokalojen istutuskokonaisuus
ei aina ole kovin suunnitelmallinen. Ongelma voisi ratketa suunnitteilla olevan
petokalarahaston avulla, millä saataisiin tehtyä istutukset tehokkaasti ja
hyödynnettyä istukkaiden valinnassa käytössä oleva tutkimustieto.
Petokalarahaston kautta kalastusalue, vesialueen omistajat, Vesijärvisäätiö
sekä vapaaehtoiset lahjoittajat voisivat vapaaehtoisesti kantaa kortensa kekoon
ja pienistä puroista syntyisi suuri virta Vesijärven petokalakantojen
vahvistamiseksi.
Matti Kotakorpi
vesiensuojelusuunnittelija
Lahden ympäristöpalvelut
etunimi.sukunimi(a)lahti.fi
Matti Kotakorpi
vesiensuojelusuunnittelija
Lahden ympäristöpalvelut
etunimi.sukunimi(a)lahti.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti