Teekkarit särjen asialla

Mitä voi seurata, kun teekkari on vuonna 2013 työharjoittelussa Lahden seudun ympäristöpalveluissa ja syö särkiburgerin Lähiruokapyöräilyn päätepisteessä Vääksyssä?

Vaikka mitä!
Ajatus särkikalojen hyödyntämismahdollisuuksista jää kytemään alitajuntaan. Ympäristöasioiden hallintaa biotuotetekniikka-puolella opiskeleva teekkarimme perehtyy järvien rehevöitymiseen ja kalaston rooliin tässä kehityksessä.

Tammikuussa 2016 teekkarimme, nyt jo tekniikan kandidaatti, aloittaa yrittäjyyssivuaineen. Aalto Ventures Programmissa etsitään myös liikeideoita tai ongelmia, jotka ratkaisemalla voisi synnyttää liiketoimintaa. Ja niin teekkarimme mieleen pompahtaa särki-idea. Hän kokoaa kurssin opiskelijoista ympärilleen motivoituneen tiimin ratkaisemaan ongelmaa.

Paljastetaanpa tässä vaiheessa teekkarimme henkilöllisyys: Hän on Paavo Vallas, vankka Pelicans-fani ja alun perin Hollolasta. Syntyy tiimi Särkifood, jossa ovat Paavo, CEO ja ympäristövastaava, Toni Laitila, tuotantotalouden opiskelija ja markkinointiguru, Balázs Horváth, unkarilainen tietotekniikkavelho ja innokas kotikokki ja Jami Sarnikorpi, koneteekkari, puoliammattilaisvalokuvaaja ja -designeri.

Syntyy ajatus tuotetestauksesta Ravintolapäivänä. 

Aluksi porukka tutustuu hoitokalastukseen Vesijärvellä, ottaa mukaan 20 kg särkeä ja testaa reseptejä. Särkiruoan valmistaminen käsittelemättömistä särjistä on kiinnostavaa, mutta Ravintolapäivää varten liian työlästä. Niinpä JärkiSärki toimittaa teekkareille valmiiksi maustettua, perattua särkeä, jonka ruodot on pehmennetty. JärkiSärjen tuotteita on myytävänä joissakin kaupoissa pääkaupunkiseudulla ja Jyväskylässä.

Ravintolapäivään tiimi Särkifood valmistaa 130 annosta särkiburgereita, unkarilaista Särki-halászléa ja särki thaipalloja. Särki-ravintola pystytetään keskeiselle paikalle Helsingin Ruttopuistoon. Markkinointi hoidetaan facebook-tapahtuman avulla.

•  Kaikki ruoka meni, ja palaute oli äärimmäisen kannustavaa, kertoo Paavo Vallas.  Erotuimme hyvin selkeästi muista ravintoloista Särki-brändimme ansiosta. Saimme paljon huomiota. Myös ne, jotka eivät maistaneet, jatkoivat positiivisesti naureskellen matkaansa. Tyypillinen kommentti oli ”Vau, en olisi koskaan uskonut, että särjestä voi saada näin hyvää ruokaa”. Erityisesti halászlé ja särkiburgeri sulattivat ihmisten sydämet. Paras esimerkki oli herrasmies, joka oli ollut seitsemän vuotta kasvissyöjä, mutta saapui maistamaan särki thaipallojamme”.

Kipinä on ottanut tulta. Opintoihin liittyvä kurssi loppuu huhtikuussa, mutta Särkifood aikoo jatkaa. Käy katsomassa upeat kuvat annoksista Särki facebook-sivulta 
Ja kun tykkäät sivusta, saat tiedon seuraavasta Särki-ravintolasta!

Viisasta veden käyttöä

Mitä on ”vesiviisas kiertotalous”?  Se kuulostaa ensi kuulemalta melko vaikealta. Kun asiaa lähtee pohti-maan, alkavat termitkin avautua. Vesiviisautta kiertotaloudessa. Veden viisasta käyttöä kaikissa toiminnoissa ja tuotannon kaikissa vaiheissa - kestävää vedenkulutusta.

Pyhäjärvi-instituutti on mukana ”Kohti vesiviisasta kiertotaloutta” -hankkeessa. Hanketta vetää Suomen ympäristökeskus ja mukana ovat Pyhäjärvi-instituutin lisäksi Future Earth Suomi, Ympäristötiedon foorumi, Digipolis, Oulun yliopiston Thule-instituutti, Baltic Sea Action Group, SITRA ja Kaskas Media. Rahoitus hankkeelle tulee Nesslingin säätiöltä.

Pyhäjärviseutu on valittu hankkeen yhdeksi tarkastelualueeksi. Hankkeessa tuotetaan tietoa siitä, miten kiertotalous ja vesi linkittyvät toisiinsa ja pyritään mallintamaan, pystyttäisiinkö ruoantuotannon vesi- ja kertotaloutta tehostamalla parantamaan vesien tilaa. Hankkeessa pyritään tuomaan ajankohtaista tietoa vesiviisaasta kiertotaloudesta alueen toimijoille. Maaliskuussa järjestetään vesiin ja lannan ravinteiden hyötykäyttöön liittyvät seminaaripäivät, johon on koottu alueen yrityksistä esimerkkejä hyvistä ratkaisuista sekä tietoa rahoitusmahdollisuuksista ja eri tekniikoista. Toinen seminaaripäivä koskee kokonaan lannan hyötykäyttöä. Lisätietoa seminaarista löytyy esimerkiksi Pyhäjärvi-instituutin nettisivuilta. Tilaisuus on kaikille avoin, tervetuloa mukaan!

Kiertotaloudella tarkoitetaan kaikkien materiaalien kierrättämistä ja uudelleen käyttämistä. Pyhäjärven ja muiden vesistöjen kannalta on tärkeää kierrättää ja hyödyntää ravinteet niin tehokkaasti, ettei niitä huuhtoudu vesiin liikaa. Vesissä ravinteet aiheuttavat rehevöitymistä, mikä näkyy esimerkiksi vesikasvillisuuden ja levien runsastumisena. Toisaalta on tiedossa, että maaperästä louhittava fosfori tulee loppumaan lähivuosikymmeninä, joten siksikin meidän tulisi kierrättää ravinteet mahdollisimman tehokkaasti. On tuhlausta päästää ravinteita ja eloperäistä ainesta pelloilta, metsistä ja soilta valuvien vesien ja jätevesien mukana vesistöihin. Uusia innovaatioita tarvitaan. Peltojen kasvukuntoon vaikuttamalla esimerkiksi parantamalla maan rakennetta, lisäämällä orgaanisen aineen määrää ja oikealla lannoituksella, parannetaan satoisuutta ja maaperän vesitaloutta. Samalla vaikutetaan myös ravinteiden kulkeutumiseen valumavesien mukana. Ravinteiden parempaa hyödyntämistä ovat myös ravinteiden talteenotto jäte- ja valumavesistä, lietteiden hyödyntäminen, kompostoivien käymälöiden ja kuivakäymälöiden käyttö ja suuremmassa mittakaavassa kasvistuotannossa syntyvien jätevesien (joissa ei haitta-aineita eikä hygieniaongelmia) kierrättäminen esim. kasteluvetenä.

Vesiviisaus on oikeastaan aika hieno sana. Se liittyy teollisuuteen, alkutuotantoon, kalastukseen ja järvika-lan käyttöön, puhtaan veden kaikenlaiseen hyödyntämiseen ja veden puhdistamiseen. Termin alle piiloutuu myös moni Pyhäjärveä koskettava teema. Vesiviisautta on kuormituksen vähentäminen jo ennen vesistöön pääsyä. Se on vesistöjen viisasta käyttöä, niin että myös tulevilla sukupolvilla on vettä käytettäväkseen. Se kertoo meidän, luonnonvesien ja pohjavesien käyttäjien, viisauden tarpeesta.

Kohti vesiviisasta kiertotaloutta on hieno tavoite. Se on myös iso kokonaisuus. Suuri osa kiertotalouden vesiviisaudesta liittyy säädöksiin ja lainsäädäntöön. Vesiviisas -hankkeessa selvitetäänkin mahdollisia lainsäädännöllisiä rajoitteita vesiviisaan kiertotalouden toteuttamiselle ja pyritään vaikuttamaan niihin. Iso osa siitä on myös uuden ja uudemman teknologian hyödyntämistä. Se on myös uusien teknisten ratkaisujen kehittämistä ja keksimistä. Onneksemme meidänkin alueeltamme löytyy vastuullisia päättäjiä, tuottajia ja yrityksiä, jotka haluavat kehittää toimintaansa vesiviisaaseen suuntaan ja etsivät ja löytävät keinoja sivuvirtojen hyödyntämiseen ja kiertotalouden kehittämiseen. Toivottavasti sääntely pysyy kehityksen mukana ja kannustaa vesiviisaaseen kiertotalouteen.

"Elintarviketjun kiertotalous" ja "Lannan ravinteet kiertoon" -seminaarien ohjelmat löydät täältä. Ilmoittautuminen seminaareihin on 3.3. mennessä tämän linkin kautta. Lämpimästi tervetuloa!

Juttu on osa Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa. Koko juttusarja on luettavissa täältä. Juttu julkaistiin myös Pyhäjärvi-instituutin blogissa "Puhdas vesi, paremmat evä(ä)t"

Viheralueet ovat kestävin keino hulevesien vähentämiseksi

Vesijärvisäätiön ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen kirjoitti blogissaan Vesijärven Enonselän suuresta, valuma-alueelta peräisin olevasta kuormituksesta ja totesi Lahden kaupungin hulevesien olevan merkittävä järveä kuormittava fosforin lähde.  Helsingin yliopistossa Ympäristötieteiden laitoksella (Lahden ympäristökampus) tekemissämme sangen pitkäaikaisissa tutkimuksissa olemme selvittäneet fosforin lisäksi lukuisten muiden kaupunkiperäisten haitta-aineiden muodostumista ja päätymistä Enonselälle  Tutkimuksen päätavoitteena on valaista sitä, miten erilainen maankäyttö ja sen intensiteetti vaikuttavat hulevesien muodostumiseen ja niiden mukana poistuvien haitta-aineiden määrään. Selvitämme mm. mikä rooli kaupunkien viheralueilla – joilla on runsaasti vettä imevää pintaa – on huleveden määrään (siis kaupunkitulvien todennäköisyyteen) ja laatuun (esimerkiksi Vesijärven tilaan ja virkistysarvoon). Maailmanlaajuisestikin poikkeuksellisen tarkkoja ja pitkäkestoisia hulevesimittauksia suoritamme Kilpiäisissä (lievä maankäyttö), Paavolassa (kohtalainen/runsas maankäyttö) ja Sepon- ja Kauppakadun valuma-alueella (intensiivinen maankäyttö). Lähes luonnontilaisena verrokkialueena toimii Alasenjärven länsirannalla oleva Kytölän metsäalue.

Tutkimuksemme ovat kiistatta osoittaneet kaupungistumisen merkittävän vaikutuksen hulevesinä vesistöihin poistuvien haitta-aineiden määrään. Ydinkeskustasta, jossa viheralueiden määrä on vähäinen, hulevesien mukana poistuu vuoden aikana noin 60 tonnia kiintoainesta neliökilometriä kohden laskettuna. Vastaava luku typelle on 300 kg ja fosforille 70 kg.  Paitsi kiintoainesta ja ravinteita kaupunkialueilta poistuu hulevesien matkassa myös myrkyllisiä metalleja. Keskusta-alueilta syntyvän ja Enonselkään poistuvan sinkin (Zn) vuosittainen määrä on yli 50 kg, ja kuparin (Cu), kromin (Cr), nikkelin (Ni) ja lyijyn (Pb) poistumat lasketaan nekin useissa kiloissa neliökilometriä kohti laskettuna.  Runsaammin viheralueita sisältäviltä taajamavaluma-alueilta fosforin, raskasmetallien ja kiintoaineen poistumat ovat keskimäärin vain noin viidennes siitä mitä kaupunkikeskustat sisuksistaan sylkevät.

Tuloksiemme valossa viheralueet huomioivalla kaupunkisuunnittelulla on ratkaiseva rooli paitsi meidän maakrapujen myös veden viljan hyvinvoinnille. Nykytiedon mukaan hulevedet tulisi hoitaa hallitusti siellä missä ne saavat alkunsa: itse valuma-alueella.  Tiiviisti rakennetuilla alueilla tämä voi olla haasteellista, jolloin vaihtoehtona voi olla hiljattain esitetty kokoomaputki, joka johtaisi keskusta-alueen hulevedet kosteikkoviivytyksen jälkeen Porvoonjokeen.  Veden luonnolliseen kiertoon pyrkivät ratkaisut ovat, kuten Lahden hulevesiohjelmassakin todetaan, kuitenkin paitsi edullisin myös ympäristön hyvinvoinnin kannalta kestävin ratkaisu. 

Heikki Setälä, kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori ja Marjo Valtanen, FT 

Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos, Lahden ympäristökampus

Tutkimusblogeissa avataan vesistöjen tilan tutkimukseen ja seurantaan liittyviä kysymyksiä ja haasteita. Blogit ovat osa hämäläistä Yhteisillä aalloilla –viestintähanketta.